Työhyvinvointi: selviytymiskeinot

Seuraava selviytymiskonsepti pohjautuu stressin ja psyykkisen selviytymisen teorioihin ja faktorianalyysiin. Konseptin keskiönä ovat viisi yksilöllistä selviytymisen tyyliä joihin lukuisat yksittäiset selviytymisen keinot voidaan tiivistää, katso kuvio alla. Selviytymisen valmennuksessa tunnistetaan henkilön paljon käyttämiä tyylejä tärkeinä voimavaroina sekä ohjataan häntä käyttämään vähemmän tai ei ollenkaan käyttämiä selviytymisen tyylejä ja niiden sisältämiä yksittäisiä keinoja.

Suora toiminta

Suoralla toiminnalla tarkoitetaan suoraa, epäröimätöntä stressi- tai ongelmatekijän kohtaamista, "tarttumista härkää sarvista". Suoraa toimintaa pidetään rakentavana ja ongelmia ratkaisevana tyylinä. Niinpä välttelyn sijaan henkilöllä on rohkeutta kohdata ongelmia, pyrkiä niihin konkreettisesti vaikuttamaan tai niitä jotenkin muuttamaan. Toki kovin voimaperäinen tai liian suoraviivainen toiminta voi myös johtaa vähemmän onnistuneeseen tulokseen. Epäselvissä tai muutoin herkkävireisissä, esim. ihmisten välisiä ristiriitoja sisältävissä tilanteissa on usein parempi ensin pidättyä voimakkaasta toiminnasta, tarkastella tilannetta viileällä silmällä (vrt. suunnittelu) ja vasta sen jälkeen käynnistää ratkaisutoimenpiteet.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus tarkoittaa kykyä vastaanottaa, aktiivisesti hakea tukea muilta sekä myös purkaa mieltään muille ihmisille. Kyvyttömyys käyttää vuorovaikutusta selviytymiseen ilmenee yksinomaisena itseensä tukeutumisena, "hammasta purren" tyylinä selviytyä, joka on useinkin liitetty perinteiseen miehen rooliin. Konkreettisen vuorovaikutustuen saaminen kohottaa ja ylläpitää mielialaa sekä edistää ongelmien ratkaisemista. Toki yksinomainen vuorovaikutukseen ja muihin ihmisiin nojautuminen voi myös ilmentää riippuvuutta silloin kun suora toiminta tai viileä suunnittelu johtaisivat parempaan tulokseen.

Suunnittelu

Suunnittelulla tarkoitetaan stressitilanteen tai ongelman viileätä, järkiperäistä erittelyä ja ratkaisuvaihtoehtojen puntarointia. Suunnittelu sekä viileän näkökulman luominen ovat melkein aina rakentava ja ongelmia ratkaiseva tyyli. Kaikissa ongelmatilanteissa on tärkeää tarkastella tilannetta objektiivisesti sekä helpostikin heräävän tunneperäisen suhtautumisen sijaan pyrkiä näkemään ongelmat niiden oikeissa mittasuhteissa. Toki yksinomainen tai ylikorostunut suunnittelu voi heijastaa ongelman älyllistämistä tai viivyttelyä sen sijaan että henkilö ryhtyisi suoriin toimiin ongelman korjaamiseksi.

Etäistäminen

Etäistäminen tarkoittaa taipumusta mutta myös kykyä välttää ylenmääräistä rypemistä ongelmissa. Kyvyttömyyttä ottaa etäisyyttä, välimatkaa ongelmiin on pidetty hoito- ja potilastyön "ammattitautina" joka uuvuttaa ammattilaista. Etäistäminen on mielialaa ylläpitävä tyyli ja kohtuullinen ongelmien etäistäminen tukee hyvinvointia. Henkilön ei pidä kerätä kaikkia murheita huomaansa vaan voida pitää niistä taukoa. Tulisi voida siirtyä muihin askareisiin ilman alituiseen mieltä raastavia ongelmia. Toisaalta erittäin voimakas etäistämistaipumus voi myös ilmentää ongelmien pakenemista, kieltämistä jolla voi pidemmällä aikavälillä olla hyvinkin epäsuotuisia vaikutuksia.

Huomio itseen

Huomion siirtäminen itseen tarkoittaa henkilön taipumusta ryhtyä tutkimaan itseään stressaavissa ongelmatilanteissa. Usein kysymys on vain mielialaa ylläpitävästä tyylistä mutta itsetutkiskelu toki voi myös olla rakentavaa ja kehittää kykyä ratkaista ongelmia. Mielialan ylläpidosta on kysymys silloin kun henkilö perääntyy aktiivisemmista toimista ja kääntää huomion itseensä. Tällöin henkilö voi sortua itsensä vähättelyyn ja syyttelyyn jota on pidetty enemmän naisille kuin miehille ominaisena tapana. Itsetutkiskelu on rakentavaa kun se tarkoittaa kivuliaiden asioiden rohkeata kohtaamista, joka voi johtaa parempaan itseymmärrykseen ja pysyvästi vahvempaan kykyyn selviytyä ongelmissa. Tämä on myös keskeinen tavoite psykoterapiassa.

Selviytymisen valmentaminen

Selviytymisen valmentaminen alkaa selviytymistyyleihin ja niiden sisältämien erilaisten keinojen esittelyllä johon tämä kirjoitus sopii etukäteen lähetettävänä materiaalina. Valmennuskeskustelu kohdistuu näihin selviytymistyyliprofiilin osoittamiin henkilön eniten ja vähiten käyttämiin tyyleihin.

Henkilö voi itse arvioida selviytymisen tyylejään asettamalla niitä tärkeysjärjestykseen itsearviolomakkeella jonka voi tulostaa tästä PDF-muodossa. Varsinainen valmentajan ohjaama tarkastelu aloitetaan eniten käytetyistä tyyleistä tunnistamalla ne painokkaasti arvokkaina ja käytössä jo olevina voimavaroina. Valmennuksen päätavoite on kuitenkin rohkaista sekä ohjata henkilöä tarttumaan käyttämättömiin tai vähän käyttämiinsä, so. kehittymättömiin tyyleihin ja keinoihin. Omaa arviotulostaan voi verrata selviytymistä yksityiskohtaisesti mittaavan WOPI Selviytymiskyselyn tuloksiin.