Työn perusosaamiset

Osaamisen pyramidi

Työssä osaamisen kolme tasoa muodostavat yhdessä pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä ovat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset esim. insinöörin taito suunnitella siltoja kaupunkiympäristöihin. Tehtäväkohtaiset osaamiset rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE ja AMMATILLISELLE osaamiselle. Insinöörillä se tarkoittaisi esim. yleistä taitoa suunnitella siltarakenteita. Pyramidin pohjarakenteena, "ylempien" osaamisten ohjaimina ovat PERUSOSAAMISET, kaikkea opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista aikaisemmin kehittyvät, ajassa pysyvämmät ja edellisiä ohjaavat, niille uoman antavat yksilölliset tavat toimia, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä.

Mikäli insinööri siirtyisi suunnittelemaan siltoja vaikkapa maaseutuympäristöihin, hän todennäköisesti toimisi luontaisten perusosaamistensa mukaisella tavalla. Insinööri X:n osaaminen voitaisiin tiivistää "laatuhakuiseksi tavaksi (perusosaaminen) suunnitella siltoja (opillinen-ammatillinen) erilaisiin ympäristöihin" (tehtäväkohtainen).

Mistä perusosaamiset sitten syntyvät? Ne syntyvät yksilöllisistä motivaatioista, ajattelun ja asennoitumisen tavoista, jotka kehittyvät elämässä varhaisemmin sekä ovat ajassa pysyvämpiä. Perusosaamiset ohjaavat kaikkea nykyistä ja uutta opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista.



Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa sitä mukaa kun osaamisvaatimusten mullistus kiihtyy. Ammatit ja tehtävät muuttuvat eli pyramidin ylempiä osia pitää remontoida ja uudelleen rakentaa tuon tuostakin. Perusosaamiset sen sijaan muuttuvat hitaammin. Ne toimivat muun osaamisen ohjaimina pitkin koko työuran. Insinööri voikin hyödyntää perusosaamisiaan opetellessaan uusia tai muuttuvia tehtäviä. Niinpä perusosaamisten suurempi pysyvyys ja siirtyvyys tekevät niistä alustan elinikäiselle oppimiselle.

Ammattien ja tehtävien mullistumiseen tarjotaan usein rohtoina erilaisia metataitoja, oppimaan oppimista, ongelmanratkaisutaitoja, kriittistä ajattelua, "tunneälyä", jne. jne. Politiikkasuunnittelijoiden suosimat iskusanat jäävät ratkaisuina kovin ympäripyöreiksi, abstrakteiksi ja akateemisiksi. Metataitojen sijasta tosimaailman rekrytoinnin käyttämät perusosaamiset tarjoavat työelämän erilaisia tehtäviä sekä ammatteja konkreettisesti kuvaavan, arkikielisen sanaston. Ehkäpä tärkeimpänä, ihmisten omista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen joka on välttämätön jotta omaehtoinen uran ja osaamisen suunnittelu käynnistyisi.

Työn perusosaamiset - työn osaajat

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä maailmaan ja omaan itseen, ks. kuvio alla. Niitä voidaan ilmaista kahtenakymmenenä helposti samaistuttavina työn osaajina, ks. PDF. Perusosaamisten ajureina eli käyttövoiman sekä suunnan antajia ovat yksilölliset motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat.

Perusosaamisilla voidaan samaan aikaan kuvata myös työtehtäviä. Eli jokainen tehtävä voidaan profiloida samoilla perusosaamisilla. Niinpä tehtävää voidaan arvioida esim. tavoitellaanko siinä ja missä suhteessa korkeaa laatua vs. määrällisiä tuloksia. Henkilöä sovitetaan tehtävään arvioimalla josko hänellä olisi itsenäisissä toimissaan taipumus tavoitella laatua vs. määrällisiä tuloksia, jne. jne.

Tiimit ja ammattiryhmät

Ihmisten ja tehtävien lisäksi perusosaamisilla voidaan kuvata tiimejä ja ammattiryhmiä. Tiimejä voidaan tarkastella kollektiivisina osaamisyksikköinä laskemalla tiimin jäsenten osaamisajurien keskiarvot. Työtiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. suurta tulosta tavoittelevina tai nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Työtiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, esim. heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina tai asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä. Tutkimuksissamme olemme keränneet erilaisten ammattien sekä tehtävien ajurikeskiarvoja, tehtävien "prototyyppejä" aina käytettyjen autojen myyjistä klassisen baletin tanssijoihin.

Psykologiset ajurit

Entä mikä toimii perusosaamisten perimmäisenä voimanlähteenä ja suunnanantajana? Perusosaamisia ohjaavat hyvin hitaasti muuttuvat psykologiset rakenteet ja prosessit. Persoonallisuustekijöille on voitu laajamittaisin pitkittäisaineistoin osoittaa merkittävää pysyvyyttä varhaislapsuudesta aina vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Psykologiset ajurit ovat myös ikiaikaisia, evoluutionkin myötä hyvin hitaasti muuttuvia. Ihmisten motivaatiot, ajattelun ja asennoitumisen tavat ovat pysyneet samoina kautta yhteiskunnan ja teknologian kehityksen. Samat ajurit ovat ohjanneet yhteiskuntien eri aikoina tilaamaa osaamista, myös nyt suuren työn muutoksen aikana.

David McClelland on pyrkinyt selittämään jopa kokonaisten kansakuntien taloudellista suorituskykyä niiden suoriutumismotivaatiosta käsin (McClelland, 1961/2010). Uskaliaat ja toki kiistellyt tutkimukset eivät rajoittuneet vain moderneihin teollisiin yhteiskuntiin vaan ulottuivat inkakulttuuria edeltävän sivilisaation, jopa pronssikautisen Minolaisen kulttuurin talousdynamiikan selittämiseen (Davies, 1969). Niinpä voitaisiin esittää että jopa kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisajureina ovat olleet täysin samat motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat jotka tänäkin päivänä ohjaavat ihmisten toimintaa, tiedonkäsittelyä ja osaamista.

Motivaatiot - tavoitehakuisen toiminnan ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen sekä yhteistoiminnan ajureita. Kuva toiminnallisista perusosaamisista tulee huomattavasti tarkemmaksi kuhunkin motivaatioon sisältyvien yksittäisten motiivien myötä. Haluaako henkilö itsenäisissä toimissaan (suoriutumismotivaatio) kunnostautua tavoittelemalla laatua vai tuloksia. Haluaako hän johtaa (johtamismotivaatio) muiden toimintaa vai ajatuksia. Haluaako hän yhteistoiminnassaan (vuorovaikutusmotivaatio) ennen muuta viestiä, neuvoa vai kuunnella muita.

Suurin muutos motivaation ohjaamissa toiminnallisissa osaamisissa liittyy muutokseen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Vastaavasti vuorovaikutusmotivaation ohjaamien osaamisten kasvanut merkitys lienee viime vuosikymmenten päätrendi.

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn ajurit

Ajattelutavat ovat puolestaan tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita. Tiedonkäsittelyn merkitys kasvaa robottien ja algoritmien paraikaa vallatessa kaikkea "tekemistä". Suunnittelu ja ongelmanratkaisu hyödyntää aina joko nykyisiä, koeteltuja prosesseja tai synnyttää uusia prosesseja. Ihmiset tapaavat suosia jomman kummanlaisia prosesseja. Molemmat merkitsevät osaamista, riippuen tarkasteltavasta tehtävästä. Yksilön suunnittelun ja ongelmanratkaisun kuva tarkentuu huomattavasti kun tarkastellaan sen neljää perättäistä askelmaa alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä ja päättyen ratkaisujen toimeenpanoon.

Ajattelutapojen ohjaamien suunnittelu- ja ongelmanratkaisuosaamisten muuttuminen lienee työn murroksen ytimessä. Tekoälyn (AI) vyöryminen työhön on perusteellisesti muuttamassa osaamisrakenteita. Kun ihmisen tiedonkäsittelyn muodot (ajattelutavat) ovat ajassa melkoisen muuttumattomia tulee erityishuomio kohdistaa uusien tehtävien ja ammattien tiedonkäsittelykomponentteihin.

Asenteet - näkymien ajurit

Ihmisten asennoitumistavat ovat erilaisten näkymien ajureita. Työn kannalta tärkein on asenne työympäristön epäselvyyteen-muutokseen joka osoittaa yksilön viihtymistä joko stabiileissa, järjestyneissä sekä yhdenmukaisia prosesseja sisältävissä tai mobiileissa, vaihtelua sekä uutuutta tarjoavissa työympäristöissä. Kaksi muuta keskeistä työhön liittyvää näkymää ovat optimismin ohjaama onnistumisen odotus sekä itsetutkiskelun ohjaama oman eettisen ja moraalisen toiminnan tarkastelu.

Asenteiden ohjaamissa näkymissä viimeisten vuosikymmenten suurin muutos liittyy työympäristöjen mobiliteetin, vaihtelun ja jäsentymättömyyden kasvuun.

Osaamisen omistajuus

Perusosaamisten suurin arvo on niiden ihmisissä synnyttämässä itseohjautuvuudessa. Ne eivät ole muodikkaita ulkoa tarjottuja superominaisuuksia vaan perustuvat ihmisten omiin, henkilökohtaisiin motivaatioihin, ajattelu- ja asennoitumistapoihin. Näinollen ne synnyttävät omistajuuden tunteen, joka on välttämätön käynnistämään omaehtoinen osaamisen kehittäminen.