Työn perusosaamiset

Osaamisen pyramidi

Työssä osaaminen koostuu kolmesta eri elementistä, jotka muodostavat pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä sijaitsevat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset. Ne rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE ja AMMATILLISELLE osaamiselle. Pyramidin pohjarakenteen, sen alustan muodostavat PERUSOSAAMISET, yksilön luontaiset tavat toimia, käsitellä tietoa sekä luoda näkymiä. Perusosaamiset kehittyvät aikaisemmin ja ovat ajassa pysyvämpiä mutta ennen muuta ne ohjaavat ja suuntaavat kaikkea opillista, ammatillista sekä tehtäväkohtaista osaamista. Ne syntyvät yksilöllisistä motivaatioista, ajattelun ja asennoitumisen tavoista. Niitä voidaan ilmaista henkilöityinä "Työn osaajina". Katso osaamisen pyramidikuvio alla.



Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa osaamisvaateiden muuttuessa. Oppisisältöjen, ammattien ja tehtävien muuttuessa "pyramidin" ylempiä osia pitää remontoida sekä uudelleen rakentaa. Perusosaamiset ja niiden ajureina toimivat motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat muuttuvat hitaammin. Niiden suurempi pysyvyys sekä siirrettävyys tekevät niistä alustan elinikäiselle oppimiselle. Ihmisten omista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on välttämätön jotta omaehtoinen uran ja osaamisen kehittäminen voi käynnistyä.

Työn perusosaamiset - Työn osaajat

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä maailmaan ja omaan itseen, ks. kuvio alla. Yksilötyössä niitä voidaan ilmaista kahtenakymmenenä helposti samaistuttavina Työn osaajina, katso PDF. Perusosaamisten ajureina l. käyttövoiman ja suunnan antajina ovat yksilöiden motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat.

Perusosaamisten erityinen voima on, että niillä voidaan ihmisten lisäksi kuvata myös työtehtäviä. Jokainen tehtävä voidaan profiloida samoilla perusosaamisilla. Tehtävää voidaan esimerkiksi arvioida tavoitellaanko siinä ja missä suhteessa korkeaa laatua vs. määrällisiä tuloksia. Ihmisiä puolestaan sovitetaan tehtävään arvioimalla josko hänellä on taipumus tavoitella laatua vs. tuloksia, jne.

Ammattiryhmät ja tiimit

Ihmisten ja tehtävien lisäksi perusosaamisilla voidaan kuvata ammattiryhmiä ja tiimejä. Olemme keränneet erilaisten ammattiryhmien "prototyyppejä" käytettyjen autojen myyjistä aina klassisen baletin tanssijoihin. Työtiimejä voidaan puolestaan tarkastella kollektiivisina osaamisyksikköinään laskemalla jäsenten perusosaamisten keskiarvot. Tiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. mittavia tuloksia tavoittelevina tai nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Tiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, esim. heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina tai asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä.

Psykologiset ajurit

Entä mitkä ovat perusosaamisten ajureita? Perusosaamisia ohjaavat hitaasti muuttuvat psykologiset rakenteet ja prosessit. Persoonallisuudelle on voitu varsin laajakantoisin pitkittäisaineistoin osoittaa merkittävää pysyvyyttä varhaislapsuudesta vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Äskettäin julkaistu liki neljännesmiljoona koehenkilöä sisältänyt meta-analyysi vahvisti aiempien pitkittäistutkimusten tuloksia (Bleidorn et. al, 2022). Psykologiset rakenteet ja ajurit ovat myös evoluution mielessä ikiaikaisia, kovin hitaasti muuttuvia. Ihmisten motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat ovat pysyneet samoina läpi yhteiskunnan sekä teknologian kehityksen. Samat ajurit ovat ohjanneet yhteiskuntien eri aikoina tilaamaa osaamista.

David McClelland on selittänyt kokonaisten kansakuntien taloudellista suorituskykyä niiden suoriutumismotivaatiosta käsin (McClelland, 1961/2010). Uskaliaat, toki kiistellyt tutkimukset eivät rajoittuneet vain moderneihin teollisiin yhteiskuntiin vaan ulottuivat Inkakulttuuria edeltävän sivilisaation ja vieläpä pronssikautisen Minolaisen kulttuurin talousromahduksen selittämiseen (Davies, 1969). Voidaan esittää, että jopa kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisajureina olivat samat motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat jotka nykypäivänä ohjaavat ihmisten työssä osaamista. Työelämän kaikenpuolisen murroksen ja tekoälyn aikakaudella on tärkeätä ymmärtää että ihmisen motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat eivät muutu. Haasteena onkin vastata opillisten, ammatillisten sekä tehtäväkohtaisten osaamisten muutokseen.

Motivaatiot - toiminnan ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen ja yhteistyön ajureita. Kuhunkin motivaatioon sisältyvät yksittäiset motiivit ohjaavat omia erillisiä osaamisia. Haluaako henkilö suoriutua tavoittelemalla laatua vai tuloksia. Haluaako henkilö johtaa muiden toimintaa vai ajatuksia. Haluaako henkilö vuorovaikuttaa viestimällä, neuvomalla vai kuuntelemalla muita.

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn ajurit

Ajattelutavat puolestaan ovat tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita. Tässä hyödynnetään joko nykyisiä, ennalta koeteltuja prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Molemmat edustavat osaamista, riippuen kustakin kohdetehtävästä. Suunnittelua ja ongelmanratkaisua toteutetaan neljänä perättäisenä askelmana alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä sekä päättyen ratkaisujen toimeenpanoon. Kukin askelma osoittaa omanlaista osaamistaan.

Asenteet - näkymien ajurit

Asenteet ovat erilaisten näkymien ajureita. Asennoituminen ympäristön epäselvyyteen-muutokseen osoittaa viihtymistä joko järjestyneissä, stabiileissa työympäristöissä tai vaihtelevissa, mobiileissa työympäristöissä. Optimismin voimakkuus ohjaa henkilön realistisia vs. optimistisia onnistumisodotuksia. Eettisen toiminnan itsetutkiskelulla on vähemmän vaikutusta toiminnalliseen osaamiseen työssä.

Osaamisen omistajuus

Perusosaamisten suurin arvo on niiden synnyttämässä itseohjautuvuudessa. Ne eivät ole ulkoa tarjottuja iskulauseita tai vaikeaselkoisia käsitteitä vaan perustuvat ihmisten omiin motivaatioihin, ajattelu- ja asennoitumistapoihin. Perusosaamisten ilmaiseminen henkilöityinä Työn osaajina koskee identiteettiä: Kuka minä olen joka jo itsessään on samaistumistapahtuma. Sen myötä perusosaamiset synnyttävät omistajuuden tunteen, joka on välttämätön käynnistämään omaehtoinen osaamisen kehittäminen. Työelämän teknologisen murroksen ylipainottamisen sijasta alkanutta aikakautta enemmän leimaa omaehtoinen osaamisen kehittäminen. Perusosaamisten teoriataustasta enemmän on dokumentissa WOPI Technical Manual (WOPI, 2010).