6. Perusosaamiset työn murrokseen

Johdanto

Käsitys työn perusosaamisten varhaisesta kehittymisestä ja suhteellisesta pysyvyydestä perustuu kansanviisauteen (...hän osoitti jo varhain kilpailuhenkisyyttä...) mutta ennen muuta 2000-luvulla käynnistyneisiin laajoihin persoonallisuuden pitkittäistutkimuksiin. Persoonallisuudelle, yksilöiden toiminta- ja ajattelutavoille ja tunteille (APA, 2000) on laajakantoisin pitkittäisaineistoin osoitettu merkittävää, älykkyysosamäärän tasoista pysyvyyttä varhaislapsuudesta aina vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Vuoden 2005 jälkeen kerääntyneillä aineistoilla laajennettu ja miltei neljännesmiljoona henkilöä kattanut meta-analyysi on vahvistanut aiempien pitkittäistutkimusten tuloksia (Bleidorn et. al, 2022). Kohtuullista on toki todeta pysyvyyden olevan voimakkuudeltaan vain kohtalaista ja meta-analyysi tunnisti myös ulkoisista tapahtumista, interventioista sekä kypsymisestä aiheutuvia muutoksia (mm. neuroottisuuden väheneminen).

Kysymykseen siitä kehittyvätkö persoonallisuustekijöiden, motiivien, ajattelutapojen ja asenteiden ohjaamat työn tekemisen perusosaamiset tai niiden aihiot jo varhaisessa lapsuudessa vai vasta varhaisessa aikuisuudessa ei nykytieto anna selkeää vastausta. Tärkeintä on että niille on osoitettu merkitsevää ajallista pysyvyyttä verrattuna paraikaa rajustikin mullistuviin opillisen, ammatillisen ja tehtävien osaamisiin.

Persoonallisuustekijöiden ohjaamat työn perusosaamiset ovat myös evoluutiomielessä ikiaikaisia. Voidaan esittää, että jo kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisen ajureina olivat samat nykypäivän motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat. Niinpä kivikaudeltakin löytyisivät samat työn osaajat: Laadun vs. Tulosten tavoittelijat, Neuvojat, Ideantuottajat, jne. jne. Haasteena onkin löytää tämän päivän työn osaajille soveltuvia opillisia, ammatillisia ja tehtäväosaamisia niiden muuttuessa voimakkaasti. AI eli tekoäly mullistaa oppialoja, ammatteja ja tehtäviä tavoilla joista kenelläkään ei toistaiseksi ole mitään tarkempaa tietämystä. Varhaisemmin kehittyvät sekä verrattain muuttumattomat perusosaamiset tarjoavat kompassin suuntia tässä murroksessa.

Osaamisen pyramidi

Kokonaisuudessaan työssä osaaminen koostuu kolmesta eri elementistä jotka yhdessä muodostavat pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä ovat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset. Ne rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE ja AMMATILLISELLE osaamiselle. Pyramidille pohjarakenteen, sille alustan muodostavat PERUSOSAAMISET, yksilön luontaiset tavat toimia, käsitellä tietoa ja katsella maailmaa. Perusosaamiset kehittyvät aikaisemmin ja ovat ajassa pysyvämpiä mutta ennen muuta ne suuntaavat ja ohjaavat kaikkea opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista riippumatta henkilön iästä, koulutustasosta, työkokemuksesta tai työllisyysasemasta.

Kolme työssä osaamisen elementtiä asettuvat pyramidilla oppimisjärjestykseen alkaen perusosaamisten kehittymisestä, jotka taas suuntaavat kohti opillista ja ammatillista osaamista, jotka lopulta suuntaavat kohti tehtäväkohtaista osaamista. Suuntaamisen lisäksi perusosaamiset jatkavat toiminnan ohjaamista opinnoissa, ammateissa sekä tehtävissä: laatua tavoitteleva henkilö toimii kullakin osaamisalueella parhaiten kun voi tavoitella laatua ja täsmällisyyttä. Ks. osaamisen pyramidikuvio alla.



Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa osaamisvaateiden muuttuessa. Oppisisältöjen, ammattien ja tehtävien muuttuessa, "pyramidin" ylempiä osia pitää remontoida sekä uudelleen rakentaa. Sen sijaan perusosaamiset ja niiden ajurit, motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat muuttuvat hitaammin ja toimivat kompassina suunnistaessa kohti uusia osaamisia. Opillista, ammatillista ja tehtäväkohtaista osaamista pysyvämpinä ne muodostavat alustan elinikäiselle oppimiselle. Ihmisten omista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on välttämätön jotta omatoiminen uran ja osaamisen kehittäminen voi käynnistyä.

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, suunnitella ja ratkaista ongelmia sekä luoda näkymiä maailmaan ja itseen, katso kuvio alla. Ihmisiä kuvataan kahtenakymmenenä helposti samaistuttavina "työn osaajina", esimerkkinä Laadun tavoittelija. Mieleen tarttuvat henkilöidyt osaajahahmot yksinkertaistavat viestintää, katso urasuunnittelussa käytettävä työnosaajat sovellus. Perusosaamisilla voidaan myös kuvata eri työtehtävien vaatimuksia. Tehtävää voidaan esimerkiksi arvioida tavoitellaanko siinä ja missä suhteessa korkeaa laatua vs. suuria määrällisiä tuloksia. Rekrytoinnissa voidaan tällöin tavoitella ensisijaisesti laadun vai tulosten tavoittelijoita, jne.

Ammattiryhmät ja tiimit

Henkilöiden ja tehtävien lisäksi perusosaamisilla kuvataan ammattiryhmiä sekä tiimejä. Olemme keränneet erilaisten ammattiryhmien "prototyyppisiä" osaamisprofiileja aina käytettyjen autojen myyjistä klassisen baletin tanssijoihin. Tiimejä voidaan puolestaan tarkastella osaamisyksikköinä laskemalla tiimin jäsenten perusosaamisten keskiarvot. Tiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. mittavia tuloksia tavoittelevina tai nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Työtiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, esim. heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina tai asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä.

Perusosaamisten ajurit

Motivaatiot - toiminnan ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen ja yhteistyön ajureita. Kuhunkin motivaatioon sisältyvät yksittäiset motiivit ohjaavat omia erillisiä osaamisiaan. Motivaatio kertoo haluaako henkilö itsenäisesti suoriutua tavoittelemalla laatua vaiko tuloksia (suoriutumismotivaatio). Haluaako hän johtaa muiden toimintaa vai muiden ajatuksia (johtamismotivaatio). Haluaako hän vuorovaikuttaa viestimällä, neuvomalla vai kuuntelemalla ensisijaisesti itseä vs. muita (vuorovaikutusmotivaatio).

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn ajurit

Ajattelutavat ovat puolestaan tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita, jossa hyödynnetään joko nykyisiä, ennalta koeteltuja prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Molemmat ovat osaamista riippuen kohdetehtävästä. Suunnittelua ja ongelmanratkaisua toteutetaan neljänä perättäisenä askelmana alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä ja päättyen ratkaisujen toimeenpanoon. Kukin askelma muodostaa yksittäisen perusosaamisen - työn osaajahahmon.

Asenteet - näkymien ajurit

Asenteet ovat erilaisten näkymien ajureita. Asennoituminen ympäristön epäselvyyteen-muutokseen ennakoi viihtymistä joko järjestyneissä, stabiileissa työympäristöissä tai vaihtelevissa, mobiileissa työympäristöissä. Optimismin voimakkuus ohjaa henkilön realistisia vs. optimistisia onnistumisodotuksia. Oman eettisen toimintansa tutkiskelulla on puolestaan vähemmän vaikutusta toiminnalliseen osaamiseen työssä eikä siitä ole muodostettavissa omia osaajahahmoja.

Osaamisen omistajuus

Perusosaamiset itsessään mutta erityisesti ihmisten kuvaaminen työn osaajina luovat helppotajuisen, yleiskäyttöön helposti tarttuvan sanaston myös esim. tiimikavereiden, yhteistyökumppaneiden tai asiakkaiden kuvaamiseen. Henkilöityihin osaajahahmoihin on paljon helpompi samaistua kuin abstrakteihin dimensioihin tai työnteosta etäällä oleviin psykologisiin piirteisiin. Ehkäpä tärkeintä on, että samaistumisen kautta "työn osaajina" kuvatut perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, jotta omaehtoinen osaamisen kehittäminen voisi käynnistyä. Tarkastele perusosaamisten teoriataustaa tarkemmin dokumentissa WOPI Technical Manual (WOPI, 2010).