Perusosaamiset - Työn osaajat

Johdanto

Käsitys perusosaamisten varhaisesta kehittymisestä sekä suhteellisesta pysyvyydestä perustuu kansanviisauteen ("...hän ilmensi jo varhain muiden johtajuutta...") ja 2000-luvun alkupuolella käynnistyneisiin laajoihin persoonallisuuden pitkittäistutkimuksiin. Persoonallisuudelle, yksilöllisille ajattelutavoille, tunteille ja käyttäytymiselle (APA, 2000) on laajakantoisin pitkittäisaineistoin osoitettu merkittävää, älykkyysosamäärän tasoista pysyvyyttä varhaislapsuudesta aina vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Vuoden 2005 jälkeen kerääntyneillä aineistoilla laajennettu ja miltei neljännesmiljoona henkilöä kattanut meta-analyysi on vahvistanut aiempien pitkittäistutkimusten tuloksia (Bleidorn et. al, 2022). Kohtuullista on toki todeta pysyvyyden olevan voimakkuudeltaan kohtalainen sekä se, että em. meta-analyysi tunnisti myös ulkoisista tapahtumista sekä kypsymisestä aiheutuvia muutoksia (mm. neuroottisuuden väheneminen).

Kysymykseen siitä, ovatko työnteon perusosaamiset tai niiden alukkeet näkyvillä jo varhaislapsuudessa vai vasta varhaisessa aikuisuudessa ei nykytietämys tarjoa selkeää vastausta. Tärkeintä on että persoonallisuustekijöiden ohjaamille työn perusosaamisille on voitu osoittaa merkittävää, kohtalaisen tasoista ajallista pysyvyyttä erona paraikaa rajustikin mullistuviin opillisen, ammatillisen ja tehtävien osaamisvaatimuksiin.

Persoonallisuustekijöiden ohjaamat työn perusosaamiset ovat myös evoluutiomielessä ikiaikaisia. Voidaan esittää, että jo kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisajureina olivat samat nykypäivän motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat. Niinpä kivikaudelta löytyisivät samat "työn osaajat": Laadun vs. Tulosten tavoittelijat, Neuvojat, Ideantuottajat, jne. jne. Haasteena on löytää tämän päivän "Työn osaajille" soveltuvia opillisia, ammatillisia ja tehtäväosaamisia niiden muuttuessa voimakkaasti.

Osaamisen pyramidi

Työssä osaaminen koostuu kolmesta eri elementistä, jotka muodostavat pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä sijaitsevat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset. Ne rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE sekä AMMATILLISELLE osaamiselle. Pyramidin pohjarakenteen, sille alustan muodostavat PERUSOSAAMISET, yksilölle luontaiset tavat toimia, käsitellä tietoa sekä luoda näkymiä. Perusosaamiset kehittyvät aikaisemmin ja ovat ajassa pysyvämpiä mutta ennen muuta ne ohjaavat sekä suuntaavat kaikkea opillista, ammatillista sekä tehtäväkohtaista osaamista riippumatta henkilön iästä, koulutustasosta, työkokemuksesta tai työllisyysasemasta. Ne syntyvät yksilöiden motivaatioista, ajattelun ja asennoitumisen tavoista. Niitä kuvataan helposti samaistuttavina, henkilöityinä "Työn osaajina".

Osaamisen kolme elementtiä asettuvat pyramidilla oppimisjärjestykseen. "Kaikki alkaa" PERUSOSAAMISTEN kehittymisestä, jotka suuntaavat OPILLISEEN sekä AMMATILLISEEN osaamiseen, jotka taas suuntaavat kohti TEHTÄVÄKOHTAISTA osaamista. Pysyvämpinä rakenteina ne suuntaavat sekä luovat kaiken aikaa muotoa kaikenpuoliselle opilliselle, ammatilliselle ja tehtäväkohtaiselle osaamiselle. Ks. osaamisen pyramidikuvio alla.



Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa osaamisvaateiden muuttuessa. Oppisisältöjen, ammattien ja tehtävien muuttuessa, "pyramidin" ylempiä osia pitää remontoida sekä uudelleen rakentaa. Sen sijaan perusosaamiset ja niiden ajurit, motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat muuttuvat hitaammin ja toimivat kompassina suunnistaessa kohti uusia osaamisia. Niiden suurempi pysyvyys ja siirrettävyys tekevät niistä elinikäisen oppimisen alustan. Ihmisten omista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on välttämätöntä jotta omatoiminen uran ja osaamisen kehittäminen voi käynnistyä.

Työn perusosaamiset - Työn osaajat

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä maailmaan ja itseen. Niiden ajureita eli käyttövoiman ja suunnan antajia ovat yksilön motivaatiot, ajattelun ja asennoitumisen tavat. Perusosaamisia ilmaistaan kahtenakymmenenä helposti samaistuttavana "Työn osaajina", katso PDF.

Perusosaamisilla voidaan ihmisten rinnalla kuvata myös työtehtäviä. Jokainen tehtävä voidaan profiloida samoilla perusosaamisilla. Tehtävää voidaan esimerkiksi arvioida tavoitellaanko siinä ja missä suhteessa korkeaa laatua vs. suuria määrällisiä tuloksia, tavoitellaanko ensisijaisesti laadun vai tulosten tavoittelijaa, jne.

Ammattiryhmät ja tiimit

Yksilöiden ja tehtävien ohella perusosaamisilla kuvataan ammattiryhmiä sekä tiimejä. Olemme keränneet erilaisten ammattiryhmien "prototyyppisiä" osaamisprofiileja aina käytettyjen autojen myyjistä klassisen baletin tanssijoihin. Tiimejä voidaan puolestaan tarkastella kollektiivisina osaamisyksikköinään laskemalla jäsenten perusosaamisten keskiarvot. Tiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. mittavia tuloksia tavoittelevina tai nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Työtiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, esim. heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina tai asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä.

Osaamisen ajurit

Motivaatiot - toiminnallisen osaamisen ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen ja yhteistyön ajureita. Kuhunkin motivaatioon sisältyvät yksittäiset motiivit ohjaavat omia erillisiä osaamisia. Haluaako henkilö suoriutua tavoittelemalla laatua vai tuloksia. Haluaako henkilö johtaa muiden toimintaa vai ajatuksia. Haluaako henkilö vuorovaikuttaa viestimällä, neuvomalla vai kuuntelemalla muita.

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn osaamisen ajurit

Ajattelutavat puolestaan ovat tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita, jossa hyödynnetään joko nykyisiä, ennalta koeteltuja prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Molemmat ovat osaamista riippuen kohdetehtävästä. Suunnittelua ja ongelmanratkaisua toteutetaan neljänä perättäisenä askelmana alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä ja päättyen ratkaisujen toimeenpanoon. Kukin askelma edustaa omaa yksittäistä perusosaamista -"Työn osaaja" hahmoa.

Asenteet - näkymäosaamisten ajurit

Asenteet ovat erilaisten näkymien ajureita. Asennoituminen ympäristön epäselvyyteen-muutokseen ennakoi viihtymistä joko järjestyneissä, stabiileissa työympäristöissä tai vaihtelevissa, mobiileissa työympäristöissä. Optimismin voimakkuus ohjaa henkilön realistisia vs. optimistisia onnistumisodotuksia. Oman eettisen toimintansa tutkiskelulla on puolestaan vähemmän vaikutusta toiminnalliseen osaamiseen työssä.

Osaamisen omistajuus

Perusosaamiset, työn osaajat eivät ole ulkoa annettuja tyhjiä iskulauseita tai teknisiä, vaikeaselkoisia ominaisuuksia vaan helppotajuisia ja käyttöön tarttuvia työn tekemisen kuvauksia, myös partnereiden, tiimikavereiden tai asiakkaiden kuvauksia. Henkilöiden kuvaaminen samaistuttavina "Työn osaajina" onkin vastaus identiteettiä koskevaan kysymykseen: kuka minä olen työssä. Henkilöityihin osaajahahmoihin on hyvin helppo samaistua toisin kuin abstrakteihin dimensioihin tai työnteosta kovinkin etäällä oleviin persoonallisuuspiirteisiin. Katso myös oppitunti "Työn osaajista urasuunnitteluun".

Ehkä tärkeintä on, että samaistumisen kautta "Työn osaajina" kuvatut perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on liki välttämätöntä jotta omaehtoinen osaamisen kehittäminen voisi käynnistyä. Tarkastele perusosaamisten teoriataustaa dokumentissa WOPI Technical Manual (WOPI, 2010).