Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin löytäminen. Näin toimien syntyy kiinnostus, sitoutuminen sekä tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.

Identiteetin löytäminen

Ensimmäisenä askeleena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.

Identiteetin täsmentäminen

Henkilön edellä löytämä työidentiteetti tuottaa usein riittävän ponnahduslautaefektin herättämään hänessä omatoiminen suunnistaminen opintojen ja työurien maailmaan. Valinnaisena jatkona voi valita oman työidentiteettinsä täsmentämisen, jossa ohjattava täyttää standardoidun, yhteensä 224 kysymystä sisältävän sekä rekrytoinnin käyttämän persoonallisuustestin (Work Personality Inventory; WOPI). Se tuottaa kokonaisvaltaisen sekä yksityiskohtaisen profiilin, joka perustuu validoituihin työnosaajamittoihin. Tämä laajentaa tarkastelukulmaa ohjattavan kuudesta itse valitsemastaan osaajahahmosta kattamaan kaikki kaksikymmentä työn osaajahahmoa. Testin standardoidut pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot sekä osaamiset ovat henkilön eniten sekä mitkä vähiten tavoittelemia, näin rikastaen kuvaa henkilöstä. Sisäisen osaamisprofiilin ohella testin väestönormiin viitatut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.

Valitun ja testatun profiilin vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun itsevalittuja sekä testin tuottamia identiteettiprofiileja verrataan toisiinsa. Profiilit tapaavat pääosin käyvän yksiin vahvistaen näin löydettyjen ydinosaamisten oikeaan osumisen, validiteetin. Kun testin tulokset eivät käy yksiin itse valittujen kuuden osaajahahmon kanssa, seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää tietoa. Esimerkiksi itse valituissa profiileissa esiintyy sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaankin jo persoonallisuustestejä rakennettaessa. Toisaalta standardoidut testit voivat myös paljastaa piileviä osaajahahmoja ja osaamisia, joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen kutsuu ohjattavan eloisaan sekä monipuoliseen, monetkin nurkat valaisevaan silmäilyyn, joka täsmentää ohjattavan tietoisuutta identiteetistään ja parhaista osaamisistaan. Seuraavassa on esimerkkejä tapauksista, joissa testivaihe on tuottanut tärkeää lisätietoa.

Poliisi

Yllä viitattuihin sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksiin liittyen, nuoren poliisihenkilön valitsemat työnsä suunnittelutoimintaa koskevat osaajahahmot olivat kuin suoraan poliisiammatin esitteistä: konkreettisten havaintojen tekeminen (Käytännöllisen kuvan katselija) sekä koetellut, järkeen ja logiikkaan pohjautuvat ratkaisumallit (Analyyttinen ajattelija). Mutta, täsmentämisvaiheen testi osoittikin osittain vastakkaisia ja vahvasti luovia tapoja ajatella ja suunnitella asioita (Ideantuottaja sekä Intuitiivinen ajattelija), joille lienee haasteellisempaa löytää käyttöä poliisin perustyössä. Tokikin suunnittelua yleensäkin tärkeämmät työn toiminnalliset vaatimukset hän täytti poliisityötä ajatellen esimerkillisesti. Omavalinnoissa sekä testituloksissa ykköshahmo oli Toiminnanjohtaja. Omavalinnan kakkoshahmo, muille Viestijä vaihtui testissä muiden Neuvojaksi jota voi pitää viestintääkin tärkeämpänä poliisityön ydinosaamisena. Esiin voi tietenkin nousta filosofinen kysymys onko täydellistä henkilö-tehtävä sovitetta olemassakaan.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Omavalintavaiheessa henkilö samaistui pikkutarkkuutta ja täydellisyyttä tavoittelevaan ja aikaa käyttävään Laadun tavoittelijaan arvellen että perfektionistinen asennoitumisensa olisi pääsyy uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein (tilanteen ohella) työuupumuksen syntyyn. Mutta täsmentämisvaiheen testissä Laadun tavoittelijan pistearvo sijoittuikin viitekeskiarvoon joka siis käytännössä sulkee pois hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin voimakasta, vieläpä omista eduista luopuvaa muiden kuuntelua. Viitenormien mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä suuren tai suuremman Kuuntelija-dimension pistearvon. Itsearvoinen toisten kuuntelu sekä palvelukseen asettuminen voikin olla uupumisoireiden todellinen syy. Hallitsematon samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaakin hoiva-alan ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan tietoinen. Henkilö toimii pienemmän organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä, joissa hän vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Hän ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä. Identiteetin täsmentämisvaiheen testissä hän osoittautui Monitahoisen kuvan katselijaksi eli hän hahmottaa asioita viitekeskiarvoa merkittävästi abstraktimmalla tasolla. Asioita monitahoisesti katselevat ihmiset hahmottavat asioita konkretiaa enemmän kontekstoimalla ja hakemalla asioista laajempaa sekä syvempää kuvaa. Päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta hän voisi laajaa hahmottamistaan toteuttaa selvästi paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen sekä HR policy-tason suunnittelun parissa. Tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen tutkintonsa päälle.

Tutkimus

Oppitunnin lyhennelmä esitettiin 24.7.2025 Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa. Konseptin kehittäminen oli ennen työssä jo toimivien ohjausistuntoja alkanut eri opiskelijaryhmillä, ensin Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA-opiskelijoilla ja sittemmin organisaatiokäyttäytymisen sekä psykologian maisteriopiskelijoilla Tallinnan yliopistossa. Fasilitointipalautteita on heille annettu ryhmä- ja yksilömuodossa. Tallinnan kohderyhmien seurantaa suunnitellaan.