Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin etsiminen ja sen löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.

Identiteetin etsiminen

Ensimmäisenä vaiheena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.

Identiteetin täsmentäminen

Edellinen etsi-ja-löydä työidentiteettisi on usein riittävä ponnahduslauta herättämään omatoiminen suunnistaminen opintojen ja työurien maailmassa. Valinnaisena jatkona työidentiteettiään voi täsmentää täyttämällä standardoitu, yhteensä 224 kysymystä sisältävä ja rekrytoinnin käyttämä persoonallisuustesti (Work Personality Inventory). Se tuottaa laaja-alaisesti validoituihin työnosaajamittoihin pohjautuvan kokonaisvaltaisen, yksityiskohtaisen osaajaprofiilin laajentaen tarkastelukulmaa ohjattavan kuudesta itse valitusta osaajahahmosta kattaen kaikki 20 työn osaajahahmoa. Pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilön eniten sekä mitkä vähiten suosimia ja siten rikastaen kuvaa henkilöstä. Sisäisen osaamisprofiilinsa ohella testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.

Etsityn ja täsmennetyn identiteetin vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun etsimisvaiheessa itse valittua sekä täsmentämisvaiheen testin tuottamaa identiteettiprofiilia verrataan toisiinsa. Pääosin ne tapaavat käyvän yksiin vahvistaen itse valittujen ydinosaamisten oikeaan osumista, validiteettia. Kun ne eivät käy yksiin seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää, ehkä piilossakin olevaa tietoa. Esimerkiksi itse valituissa osaajien profiileissa esiintyy usein sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaan jo rakennettaessa persoonallisuuden testejä. Toisaalta standardoidut testit saattavat myös paljastaa piileviä osaamisia joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen herättää ohjattavassa eloisan ja monet nurkat valaisevan silmäilyn täsmentäen näin ohjattavan tietämystä identiteetistään ja ydinosaamisistaan. Seuraavassa esitellään tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä täsmennyksiä.

Poliisi

Yllä viitattuihin sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksiin liittyen, nuoren poliisihenkilön valitsemat, työnsä suunnittelualuetta edustavat osaajahahmot olivat kuin suoraan poliisiammatin esitteistä: konkreettisten havaintojen tekeminen (Käytännöllisen kuvan katselija) sekä koetellut, järkeen ja logiikkaan pohjautuvat ratkaisumallit (Analyyttinen ajattelija). Mutta, täsmentämisvaiheen testi osoittikin osittain vastakkaisia ja vahvasti luovia tapoja ajatella ja suunnitella asioita (Ideantuottaja sekä Intuitiivinen ajattelija), joille lienee haasteellisempaa löytää käyttöä poliisin perustyössä. Tokikin suunnittelua yleensäkin tärkeämmät työn toiminnalliset vaatimukset hän täytti poliisityötä ajatellen esimerkillisesti. Omavalinnoissa sekä testituloksissa ykköshahmo oli Toiminnanjohtaja. Omavalinnan kakkoshahmo, muille Viestijä vaihtui testissä muiden Neuvojaksi jota voi pitää viestintääkin tärkeämpänä poliisityön ydinosaamisena. Esiin voi tietenkin nousta filosofinen kysymys onko täydellistä henkilö-tehtävä sovitetta olemassakaan.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Omavalintavaiheessa henkilö samaistui pikkutarkkuutta ja täydellisyyttä tavoittelevaan ja aikaa käyttävään Laadun tavoittelijaan arvellen että perfektionistinen asennoitumisensa olisi pääsyy uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein (tilanteen ohella) työuupumuksen syntyyn. Mutta täsmentämisvaiheen testissä Laadun tavoittelijan pistearvo sijoittuikin viitekeskiarvoon joka siis käytännössä sulkee pois hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin voimakasta, vieläpä omista eduista luopuvaa muiden kuuntelua. Viitenormien mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä suuren tai suuremman Kuuntelija-dimension pistearvon. Itsearvoinen toisten kuuntelu sekä palvelukseen asettuminen voikin olla uupumisoireiden todellinen syy. Hallitsematon samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaakin hoiva-alan ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaista hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan tietoinen. Henkilö toimii pienemmän organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä, joissa hän vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Hän ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä. Identiteetin täsmentämisvaiheen testissä hän osoittautui Monitahoisen kuvan katselijaksi eli hän hahmottaa asioita viitekeskiarvoa merkittävästi abstraktimmalla tasolla. Asioita monitahoisesti katselevat ihmiset hahmottavat asioita konkretiaa enemmän kontekstoimalla ja hakemalla asioista laajempaa sekä syvempää kuvaa. Päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta hän voisi laajaa hahmottamistaan toteuttaa selvästi paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen sekä HR policy-tason suunnittelun parissa. Tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen tutkintonsa päälle.

Tutkimus

Oppitunnin lyhennelmä esitettiin 24.7.2025 Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa. Konseptin kehittäminen alkoi eri opiskelijaryhmillä, ensin Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA-opiskelijoilla ja sittemmin organisaatiokäyttäytymisen ja psykologian maisteriryhmillä Tallinnan yliopistossa joille fasilitointipalautteita on annettu ryhmä- ja yksilömuodossa. Näille myös suunnitellaan seurantaa. Tekeillä on kirja "Identiteetistä osaamiseen - murtuvan työn keskellä".