Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee paraikaa identiteettikriisin kaltaista hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) esittelemä käsite nuoruusiän normatiiviseen kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä voi tarjota laajalle yleisölle ratkaisutien mullistuvan työn maailmassa. Esiteltävä ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa oman työidentiteetin löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto työuran ja osaamisen omatoimiseen kehittämiseen - välttämättömyys tämän päivän yhteiskunnille.

Ohjelma on kaksivaiheinen. Ensiksi henkilö alustaa työidentiteettinsä samaistumalla itselle läheisiin "Työn osaajien" hahmoihin. Tämä ensimmäinen vaihe on usein riittävä herättämään henkilön omatoiminen työuransa suunnittelu. Valinnaisena jatkovaiheena henkilö voi täsmentää työidentiteettiään suorittamalla kokonaisvaltaisen Työn osaajia mittaavan standardoidun testin.

Identiteetin alustaminen

Uraohjausohjelman ensimmäinen vaihe on kriittisen tärkeä koska siinä henkilö alustaa itselleen työidentiteettiä. Ohjattava lähtee etsimään työidentiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Kuvitetut ja sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot on kuvattu niille luonteenomaisine toiminta- ja ajattelutapoineen, ydinosaamisineen, soveltuvuuksineen sekä rajoitteineen erilaisiin oppi-, ammatti- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaimmiten rajatumman vastuualueen teknisluonteisiin tehtäviin. Maksuton työidentiteetin alustava vaihe kutsuu ohjattavan leikilliseen, mukaansa tempaavaan mutta myös paneutumista vaativaan harjoitukseen joka usein riittää käynnistämään omatoimisen urasuunnittelun, ks. alustamistehtävä.

Identiteetin täsmentäminen

Toisena ja valinnaisena vaiheena ohjattavat täsmentävät alustamaansa työidentiteettiä täyttämällä standardoidun, yhteensä 224 kysymystä sisältävän ja rekrytoinnissa laajalti käytetyn testin (WOPI, 2010). Testi tuottaa laajasti validoidut mitat kaikista 20:stä työn osaajahahmoista. Kun työidentiteetin alustamisvaihe kattaa vain valitut kärkihahmot, testaamisvaihe tuottaa kaikkia kahtakymmentä osaajahahmoa sisältävän profiilin näin laajentaen merkittävästi tarkastelukulmaa. Testin pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilöä eniten, mitkä vähiten kuvaavia rikastaen kuvaa henkilöstä. Oman sisäisen osaamisprofiilin lisäksi testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.

Profiilien vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun alustusvaiheessa itse valittua ja täsmentämisvaiheessa testin tuottamaa identiteettiprofiilia vertaillaan toisiinsa. Ne tapaavat pääosin käyvän yksiin vahvistaen näin itse valittujen hahmojen oikeaan osumista, niiden validiteettia. Henkilön valitsematta jättäneet mutta testin tärkeiksi osoittamat osaajahahmot lisäävät aina tärkeää tietoa. Eroavuuksia itse valittujien osaajahahmojen ja testin tuottamien hahmopistemäärien välillä voi myös aiheuttaa omavalintoihin usein liittyvä sosiaalinen toivottavuus jonka vaikutusta kontrolloidaan jo rakennettaessa persoonallisuustestejä. Standardoidut testit voivat myös tuoda esiin piileviä osaamisia joista henkilö on ollut liki täysin tietämätön. Ylipäätään profiilien kaikkinainen vertailu lisää ihmisten kiinnostusta josta esimerkkinä on silloin tällöin esiintyvä alustusvaiheen valintojen puolustaminen testituloksia vastaan, johtaen syvempään tarkasteluun ja itseymmärrykseen.

Kummallekaan profiilille ei anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina henkilö itse. Profiilien edestakainen vertailu herättää eloisan sekä "monia nurkkia" valaisevan silmäilyn. Ohjelmaan sisältyvä "Osaajan pelikirja” laajentaa itseymmärrystä esittämällä osaajahahmojen empiiriset yhteydet joukkoon tunnetuimpia ja parhaiten validoituja lähikäsitteitä esim. organisaation kulttuuriin, tiimi- ja johtamisrooleihin ja oppimistyyleihin, jne. Pelikirjan tärkeä toimintaan sysäävä vaikutus syntyy esittelemällä kullekin työn osaajalle tyypilliset osaamisen kehityshaasteet. Seuraava esittelee lyhyesti tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä identiteetin täsmennyksiä.

Poliisi

Sosiaalisen toivottavuuteen liittyen, nuoremman poliisihenkilön hahmovalinnat olivat kuin poliisiammatin esitteistä. Toiminnassa hänen ensimmäinen valintansa "Toiminnan johtaja" heijastaa jämäkkää toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Toinen valinta "Viestijä" heijastaa ulospäinsuuntautuvaa, avointa sosiaalista vuorovaikutustyyliä. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa hänen ensimmäinen valinta, "Käytännöllisen kuvan katselija" heijastaa konkreettisten aistihavaintojen tekemistä. Hänen toinen valinta "Analyyttinen ajattelija" heijastaa rationaalisIa, järkiperäisiä ongelmien ratkaisumalleja. Niinpä hänen työidentiteettinsä osuu yhteen siihen mitä voitaisiin odottaa poliisiammattilaiselta.

Testin tulokset vahvistivat hänen toiminnallisen osaamisen identiteettiään "Toiminnan johtajan" yltäessä korkeimpaan pistearvoon. Mutta, toiseksi korkeimman pistearvon saavuttikin "Muiden neuvoja", jota voi pitää jopa hänen alunperin valitsemaa "Viestijää" tärkeämpänä ominaisuutena poliisin tehtävissä. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa testitulokset loivat sen sijaan hyvin vastakkaista kuvaa itse valittuihin osaajahahmoihin nähden. Korkein pistearvo osui "Ideantuottajaan", joka viittaa siihen että hän lähestyy ongelmanratkaisua hakemalla uudenlaisia, ennennäkemättömiä ideoita (vastakohtana faktoille). Testin toiseksi korkein pistearvo osui "Intuitiiviselle ajattelijalle" joka osoittaa vaistonvaraisia, tunnevaikutteisia sekä luovia ongelmanratkaisumalleja (vastakohtana rationaalisille, järkiperäisille ratkaisuille). Yhteenvetona, ohjattava osoitti suunnittelussa ja ongelmanratkaisussaan vahvasti luovia elementtejä, joita voi toki olla haasteellista toteuttaa poliisin menettelysidonnaisessa perustyössä.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Ohjattava samaistui "Laadun tavoittelijaksi" heijastaen pikkutarkkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja aikaa käyttävää toimintatyyliä. Hän arveli perfektionistista asennoitumistaan tärkeimmäksi syyksi uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys toki on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein työuupumuksen syntyyn, tilannetekijöiden ohella.

Mutta hänen pistearvonsa "Laadun tavoittelijuudessa" ylsi vain viitenormin keskitasoon poissulkien hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin korkeaa pistearvoa "Muiden kuuntelijuudessa", saavuttaen tason jossa henkilö luopuu omista eduistaan täyttääkseen muiden (oletettuja) tarpeita. Viitenormienkin mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä korkean tai korkeamman pistearvon "Muiden kuuntelijana". Kyselemätön toisten kuuntelu ja heidän tarpeidensa täyttämiseen vihkiytyminen voikin olla todellinen syy uupumisoireille. Kyselemätön samaistuminen potilaan kärsimyksiin ei ole harvinaista hoiva-alan ammattilaisilla eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan identiteetissään tietoinen. Hän toimii pienen organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä joissa vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Ohjattava ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä.

Työidentiteettinsä alustamisvaiheessa huomiotta jäänyt "Monitahoisen kuvan katselu" ilmaantui täsmentämisvaiheen korkeana testipistearvona joka tarkoittaa että ohjattava tapaa hahmottaa asioita korkealla abstraktiotasolla. "Käytännöllisen kuvan katselijan" vastakohtana ohjattava hahmottaa asioita kontekstoimalla, hakemalla asioille laajaa ja syvällistä kuvaa. Niinpä päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta ohjattava toki toteuttaisi laajaa hahmottamistaan paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen sekä policy-tason suunnittelun parissa. Hahmottamistapaansa koskeva tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi pidempiaikaisen kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen akateemisen tutkintonsa päälle.

Lopuksi

Vaikka ensimmäinen, identiteetin kriittinen alustamisvaihe näyttää usein olevan riittävä omatoimisuuden heräämiseen, jäsentämisvaiheessa suoritettu testaus ja profiilivertailu perehtyneen kouluttajan toimesta tuottaa voimakkaan sysäyksen omatoimiseen uran ja osaamisen suunnitteluun.