Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu ei kohtaa sen vähempää haastetta kuin oman identiteetin löytäminen muutoksessa. Psykoanalyytikko Erik H. Eriksonin (1980) lanseeraama käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen edessä. Seuraava esittää konseptin tavoitteenaan käynnistää omatoiminen urasuunnittelu, jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin löytäminen. Se herättää ihmisen kiinnostumaan ja sitoutumaan työuransa ja osaamisensa kehittämiseen.

Identiteetin löytäminen

Ensimmäisenä askeleena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta toivottavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.

Identiteetin täsmentäminen

Edellä löydetty työidentiteetti toimii usein riittävänä "ponnahduslautana" herättämään omatoiminen suunnistautuminen opintojen sekä työurien maailmassa. Valinnaisena jatkona seuraa identiteetin täsmentäminen jossa ohjattava tekee standardoidun, 224 kysymystä sisältävän, rekrytoinnin käyttämän persoonallisuustestin (Work Personality Inventory; WOPI), joka tuottaa kokonaisvaltaisen ja yksityiskohtaisen profiilin sekä empiirisesti validoidut työn osaajien mitat. Se laajentaa tarkastelukulman ohjattavan kuudesta itse valitusta osaajahahmosta kattamaan kaikki kaksikymmentä työn osaajaa. Testin standardoidut pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ja osaamiset ovat henkilölle eniten ja mitkä vähiten keskeisiä, rikastaen näin kuvaa henkilöstä. Oman sisäisen osaamisprofiilin rinnalla testin normiin viitatut pistearvot mahdollistavat vertailun väestöön eli muihin ihmisiin.

Valitun ja testatun profiilin vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun itsevalittuja sekä testin tuottamia identiteettiprofiileja verrataan toisiinsa. Profiilit tapaavat pääosin käyvän yksiin vahvistaen näin löydettyjen ydinosaamisten oikeaan osumisen, validiteetin. Kun testin tulokset eivät käy yksiin itse valittujen kuuden osaajahahmon kanssa, seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää tietoa. Esimerkiksi itse valituissa profiileissa esiintyy sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaankin jo persoonallisuustestejä rakennettaessa. Toisaalta standardoidut testit voivat myös paljastaa piileviä osaajahahmoja ja osaamisia joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaaminen kutsuukin ohjattavan eloisaan ja monipuoliseen silmäilyyn täsmentäen tietoisuutta identiteetistä ja ohjattavan parhaista osaamisista. Seuraava esittää esimerkkejä tapauksista joissa testi on tuottanut tärkeää lisätietoa.

Poliisi

Yllä viitattuihin sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksiin liittyen, nuoren poliisihenkilön valitsemat työnsä suunnittelutoimintaa koskevat osaajahahmot olivat kuin suoraan poliisiammatin esitteistä: konkreettisten havaintojen tekeminen (Käytännöllisen kuvan katselija) sekä koetellut, järkeen ja logiikkaan pohjautuvat ratkaisumallit (Analyyttinen ajattelija). Mutta, täsmentämisvaiheen testi osoittikin osittain vastakkaisia ja vahvasti luovia tapoja ajatella ja suunnitella asioita (Ideantuottaja sekä Intuitiivinen ajattelija), joille lienee haasteellisempaa löytää käyttöä poliisin perustyössä. Tokikin suunnittelua yleensäkin tärkeämmät työn toiminnalliset vaatimukset hän täytti poliisityötä ajatellen esimerkillisesti. Omavalinnoissa sekä testituloksissa ykköshahmo oli Toiminnanjohtaja. Omavalinnan kakkoshahmo, muille Viestijä vaihtui testissä muiden Neuvojaksi jota voi pitää viestintääkin tärkeämpänä poliisityön ydinosaamisena. Esiin voi tietenkin nousta filosofinen kysymys onko täydellistä henkilö-tehtävä sovitetta olemassakaan.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Omavalintavaiheessa henkilö samaistui pikkutarkkuutta ja täydellisyyttä tavoittelevaan ja aikaa käyttävään Laadun tavoittelijaan arvellen että perfektionistinen asennoitumisensa olisi pääsyy uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein (tilanteen ohella) työuupumuksen syntyyn. Mutta täsmentämisvaiheen testissä Laadun tavoittelijan pistearvo sijoittuikin viitekeskiarvoon joka siis käytännössä sulkee pois hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin voimakasta, vieläpä omista eduista luopuvaa muiden kuuntelua. Viitenormien mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä suuren tai suuremman Kuuntelija-dimension pistearvon. Itsearvoinen toisten kuuntelu sekä palvelukseen asettuminen voikin olla uupumisoireiden todellinen syy. Hallitsematon samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaa ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan tietoinen. Henkilö toimii pienemmän organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä, joissa hän vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Hän ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä. Identiteetin täsmentämisvaiheen testissä hän osoittautui Monitahoisen kuvan katselijaksi eli hän hahmottaa asioita viitekeskiarvoa merkittävästi abstraktimmalla tasolla. Asioita monitahoisesti katselevat ihmiset hahmottavat asioita konkretiaa enemmän kontekstoimalla ja hakemalla asioista laajempaa sekä syvempää kuvaa. Päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta hän voisi laajaa hahmottamistaan toteuttaa selvästi paremmin suunnittelukeskeisissä HR tehtävissä, tutkimuksen sekä HR policy-tason suunnittelun parissa. Tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen tutkintonsa päälle.

Tutkimus

Edellisen oppitunnin lyhennelmä esitettiin Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa 24.7.2025. Ennen edellä esitettyjä, ammateissa jo toimivia uraohjausasiakkaita, ohjauskonseptin kehittäminen alkoi työelämään valmistautuvilla opiskelijoilla, Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA opiskelijoilla, Tallinnan yliopiston organisaatiokäyttäytymisen maisteriopiskelijoilla sekä psykologian maisteriopiskelijoilla. Fasilitointipalautteita on heille annettu ryhmä- ja yksilötasolla. Kohderyhmien seurantaa suunnitellaan.