< Oppitunnit
Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin etsiminen ja sen löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.
Ohjelma on kaksivaiheinen, alkaen työidentiteetin etsimisestä ja sen löytämisestä jossa samaistumisen myötä syntyy kiinnostus omatoimiseen työuran suunnitteluun. Tämä vaihe on useinkin riittävä herättämään kiinnostus sekä sitoutuminen omatoimisuuteen. Valinnaisena jatkovaiheena ohjattava tekee identiteettiä täsmentävän, sitä tarkentavan testin, ks. alla.
Ensimmäisenä vaiheena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.
Edellinen etsi-ja-löydä työidentiteettisi on usein riittävä ponnahduslauta herättämään omatoiminen suunnistaminen opintojen ja työurien maailmassa. Valinnaisena jatkona työidentiteettiään voi täsmentää täyttämällä standardoitu, yhteensä 224 kysymystä sisältävä ja rekrytoinnin käyttämä persoonallisuustesti (Work Personality Inventory). Se tuottaa laaja-alaisesti validoituihin työnosaajamittoihin pohjautuvan kokonaisvaltaisen, yksityiskohtaisen osaajaprofiilin laajentaen tarkastelukulmaa ohjattavan kuudesta itse valitusta osaajahahmosta kattaen kaikki 20 työn osaajahahmoa. Pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilön eniten, mitkä vähiten, ehkäpä mitkä erityisen vähän suosimia rikastaen kuvaa henkilön identiteetistä. Henkilön oman sisäisen osaamisprofiilinsa ohella testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.
Tärkeä tarkastelu toteutuu kun etsimisvaiheessa itse valittua sekä täsmentämisvaiheen testin tuottamaa identiteettiprofiilia verrataan toisiinsa. Pääosin ne tapaavat käyvän yksiin vahvistaen itse valittujen ydinosaamisten oikeaan osumista, validiteettia. Kun ne eivät käy yksiin seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää, ehkä piilossakin olevaa tietoa. Esimerkiksi itse valituissa osaajien profiileissa esiintyy usein sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaan jo rakennettaessa persoonallisuuden testejä. Toisaalta standardoidut testit saattavat myös paljastaa piileviä osaamisia joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen herättää ohjattavassa eloisan ja monet nurkat valaisevan silmäilyn täsmentäen näin ohjattavan tietämystä identiteetistään ja ydinosaamisistaan. Seuraavassa esitellään tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä täsmennyksiä.
Poliisi
Sosiaalisen toivottavuuteen liittyen, nuoremman poliisihenkilön hahmovalinnat olivat kuin poliisiammatin esitteistä. Toiminnassa hänen ensimmäinen valintansa "Toiminnan johtaja" heijastaa jämäkkää toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Toinen valinta "Viestijä" heijastaa ystävällistä ja proaktiivista sosiaalista vuorovaikutustapaa. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa hänen ensimmäinen valintansa "Käytännöllisen kuvan katselija" heijastaa konkreettisten aistihavaintojen tekemistä. Hänen toinen valinta "Analyyttinen ajattelija" heijastaa rationaalisIa, järkiperäisiä ongelmien ratkaisumalleja. Niinpä hänen työidentiteettinsä osuu yhteen siihen mitä voitaisiin odottaa poliisiammattilaiselta.
Testitulokset vahvistivat hänen toiminnallisen osaamisen identiteettiään "Toiminnan johtajan" yltäessä korkeimpaan pistearvoon. Mutta, toiseksi korkeimman pistearvon saavuttikin "Muiden neuvoja", jota voi jopa pitää hänen alunperin valitsemaa "Viestijää" tärkeämpänä ominaisuutena poliisin työssä. Sen sijaan testituloksensa suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa loivat kovin vastakkaista kuvaa itse valittuihin osaajahahmoihin nähden. Korkein pistearvo osui "Ideantuottajaan" joka viittaa siihen että hän lähestyy ongelmanratkaisua hakemalla uusia ja ennestään näkemättömiä ideoita (vastakohtana faktoille). Testin toiseksi korkein pistearvo osui "Intuitiiviselle ajattelijalle" joka osoittaa vaistonvaraisia, tunnevaikutteisia sekä luovia ongelmanratkaisumalleja (vastakohtana rationaalisille, järkiperäisille ratkaisuille). Yhteenvetona, ohjattava osoitti suunnittelussa ja ongelmanratkaisussaan vahvasti luovia elementtejä, joita voi toki olla haasteellisina toteuttaa poliisin perustyössä.
Psykologi
Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Ohjattava samaistui "Laadun tavoittelijaksi" heijastaen pikkutarkkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja aikaa käyttävää toimintatyyliä. Hän arveli perfektionistista asennoitumistaan tärkeimmäksi syyksi uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys toki on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein työuupumuksen syntyyn, tilannetekijöiden ohella.
Mutta hänen pistearvonsa "Laadun tavoittelijuudessa" ylsi vain viitenormin keskitasoon poissulkien hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin korkeaa pistearvoa "Muiden kuuntelijuudessa" saavuttaen tason jossa henkilö luopuu omista eduistaan täyttääkseen muiden (oletettuja) tarpeita. Viitenormienkin mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä korkean tai korkeamman pistearvon "Muiden kuuntelijana". Niinpä kyselemätön toisten kuuntelu ja palvelukseen asettuminen ilmentävät haavoittuvuutta, joka voikin olla uupumisen todellinen syy. Kyselemätön samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaa usein hoiva-alan ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.
HR asiantuntija
Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan identiteetissään tietoinen. Hän toimii pienen organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä joissa vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Ohjattava ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä.
Työidentiteettinsä etsintävaiheessa huomiotta jäänyt "Monitahoisen kuvan katselu" tuli esiin testin korkeana pistearvona joka tarkoittaa että ohjattava tapaa hahmottaa asioita korkealla abstraktiotasolla. "Käytännöllisen kuvan katselijan" vastakohtana ohjattava hahmottaa asioita kontekstoimalla, hakemalla asioille laajaa ja syvällistä kuvaa. Niinpä päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta ohjattava toteuttaisi laajaa hahmottamistaan paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen ja policy-tason suunnittelun parissa. Hahmottamistapaansa koskeva tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen akateemisen tutkintonsa päälle.
Tutkimus
Oppitunnin lyhennelmä esitettiin 24.7.2025 Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa. Konseptin kehittäminen alkoi eri opiskelijaryhmillä, ensin Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA-opiskelijoilla ja sittemmin organisaatiokäyttäytymisen ja psykologian maisteriryhmillä Tallinnan yliopistossa joille fasilitointipalautteita on annettu ryhmä- ja yksilömuodossa. Näille myös suunnitellaan seurantaa. Tekeillä on kirja "Identiteetistä osaamiseen - murtuvan työn keskellä".
Identiteetistä urasuunnitteluun
Uraohjaus on perinteisesti painottanut vapaamuotoista keskustelua tai psykometrista testaamista. Edellisen etuja ovat ohjattavan oman äänen kuuluminen ja tasaveroinen suhde, varjopuolena taas ohjaavan rakenteen puuttuminen jolloin keskustelu on usein kehämäistä eteenpäin pääsyn sijaan. Jälkimmäisen etuja ovat ohjaava rakenne mutta varjopuolena ylhäältä-alas asetelma: asiantuntija kertoo mikä ohjattava on tai mitä hänellä on. Työn maailma muuttuu dramaattisesti eikä kumpikaan menettely kunnolla onnistu käynnistämään ohjattavien omatoimista urasuunnittelua.
Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin etsiminen ja sen löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.
Ohjelma on kaksivaiheinen, alkaen työidentiteetin etsimisestä ja sen löytämisestä jossa samaistumisen myötä syntyy kiinnostus omatoimiseen työuran suunnitteluun. Tämä vaihe on useinkin riittävä herättämään kiinnostus sekä sitoutuminen omatoimisuuteen. Valinnaisena jatkovaiheena ohjattava tekee identiteettiä täsmentävän, sitä tarkentavan testin, ks. alla.
Identiteetin etsiminen
Ensimmäisenä vaiheena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.
Identiteetin täsmentäminen
Edellinen etsi-ja-löydä työidentiteettisi on usein riittävä ponnahduslauta herättämään omatoiminen suunnistaminen opintojen ja työurien maailmassa. Valinnaisena jatkona työidentiteettiään voi täsmentää täyttämällä standardoitu, yhteensä 224 kysymystä sisältävä ja rekrytoinnin käyttämä persoonallisuustesti (Work Personality Inventory). Se tuottaa laaja-alaisesti validoituihin työnosaajamittoihin pohjautuvan kokonaisvaltaisen, yksityiskohtaisen osaajaprofiilin laajentaen tarkastelukulmaa ohjattavan kuudesta itse valitusta osaajahahmosta kattaen kaikki 20 työn osaajahahmoa. Pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilön eniten, mitkä vähiten, ehkäpä mitkä erityisen vähän suosimia rikastaen kuvaa henkilön identiteetistä. Henkilön oman sisäisen osaamisprofiilinsa ohella testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.
Identiteettien vertailu
Tärkeä tarkastelu toteutuu kun etsimisvaiheessa itse valittua sekä täsmentämisvaiheen testin tuottamaa identiteettiprofiilia verrataan toisiinsa. Pääosin ne tapaavat käyvän yksiin vahvistaen itse valittujen ydinosaamisten oikeaan osumista, validiteettia. Kun ne eivät käy yksiin seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää, ehkä piilossakin olevaa tietoa. Esimerkiksi itse valituissa osaajien profiileissa esiintyy usein sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaan jo rakennettaessa persoonallisuuden testejä. Toisaalta standardoidut testit saattavat myös paljastaa piileviä osaamisia joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen herättää ohjattavassa eloisan ja monet nurkat valaisevan silmäilyn täsmentäen näin ohjattavan tietämystä identiteetistään ja ydinosaamisistaan. Seuraavassa esitellään tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä täsmennyksiä.
Poliisi
Sosiaalisen toivottavuuteen liittyen, nuoremman poliisihenkilön hahmovalinnat olivat kuin poliisiammatin esitteistä. Toiminnassa hänen ensimmäinen valintansa "Toiminnan johtaja" heijastaa jämäkkää toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Toinen valinta "Viestijä" heijastaa ystävällistä ja proaktiivista sosiaalista vuorovaikutustapaa. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa hänen ensimmäinen valintansa "Käytännöllisen kuvan katselija" heijastaa konkreettisten aistihavaintojen tekemistä. Hänen toinen valinta "Analyyttinen ajattelija" heijastaa rationaalisIa, järkiperäisiä ongelmien ratkaisumalleja. Niinpä hänen työidentiteettinsä osuu yhteen siihen mitä voitaisiin odottaa poliisiammattilaiselta.
Testitulokset vahvistivat hänen toiminnallisen osaamisen identiteettiään "Toiminnan johtajan" yltäessä korkeimpaan pistearvoon. Mutta, toiseksi korkeimman pistearvon saavuttikin "Muiden neuvoja", jota voi jopa pitää hänen alunperin valitsemaa "Viestijää" tärkeämpänä ominaisuutena poliisin työssä. Sen sijaan testituloksensa suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa loivat kovin vastakkaista kuvaa itse valittuihin osaajahahmoihin nähden. Korkein pistearvo osui "Ideantuottajaan" joka viittaa siihen että hän lähestyy ongelmanratkaisua hakemalla uusia ja ennestään näkemättömiä ideoita (vastakohtana faktoille). Testin toiseksi korkein pistearvo osui "Intuitiiviselle ajattelijalle" joka osoittaa vaistonvaraisia, tunnevaikutteisia sekä luovia ongelmanratkaisumalleja (vastakohtana rationaalisille, järkiperäisille ratkaisuille). Yhteenvetona, ohjattava osoitti suunnittelussa ja ongelmanratkaisussaan vahvasti luovia elementtejä, joita voi toki olla haasteellisina toteuttaa poliisin perustyössä.
Psykologi
Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Ohjattava samaistui "Laadun tavoittelijaksi" heijastaen pikkutarkkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja aikaa käyttävää toimintatyyliä. Hän arveli perfektionistista asennoitumistaan tärkeimmäksi syyksi uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys toki on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein työuupumuksen syntyyn, tilannetekijöiden ohella.
Mutta hänen pistearvonsa "Laadun tavoittelijuudessa" ylsi vain viitenormin keskitasoon poissulkien hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin korkeaa pistearvoa "Muiden kuuntelijuudessa" saavuttaen tason jossa henkilö luopuu omista eduistaan täyttääkseen muiden (oletettuja) tarpeita. Viitenormienkin mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä korkean tai korkeamman pistearvon "Muiden kuuntelijana". Niinpä kyselemätön toisten kuuntelu ja palvelukseen asettuminen ilmentävät haavoittuvuutta, joka voikin olla uupumisen todellinen syy. Kyselemätön samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaa usein hoiva-alan ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.
HR asiantuntija
Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan identiteetissään tietoinen. Hän toimii pienen organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä joissa vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Ohjattava ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä.
Työidentiteettinsä etsintävaiheessa huomiotta jäänyt "Monitahoisen kuvan katselu" tuli esiin testin korkeana pistearvona joka tarkoittaa että ohjattava tapaa hahmottaa asioita korkealla abstraktiotasolla. "Käytännöllisen kuvan katselijan" vastakohtana ohjattava hahmottaa asioita kontekstoimalla, hakemalla asioille laajaa ja syvällistä kuvaa. Niinpä päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta ohjattava toteuttaisi laajaa hahmottamistaan paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen ja policy-tason suunnittelun parissa. Hahmottamistapaansa koskeva tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen akateemisen tutkintonsa päälle.
Tutkimus
Oppitunnin lyhennelmä esitettiin 24.7.2025 Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa. Konseptin kehittäminen alkoi eri opiskelijaryhmillä, ensin Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA-opiskelijoilla ja sittemmin organisaatiokäyttäytymisen ja psykologian maisteriryhmillä Tallinnan yliopistossa joille fasilitointipalautteita on annettu ryhmä- ja yksilömuodossa. Näille myös suunnitellaan seurantaa. Tekeillä on kirja "Identiteetistä osaamiseen - murtuvan työn keskellä".
Erikson, E. H. (1980). Identity and the life cycle. Norton: New York.
Sulje
Helsinki (HQ)
Competence Dimensions OyHelpdesk
GMT +3:00 - ± 1:00helpdesk(at)wopi.net