Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin etsiminen ja sen löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.

Ohjelma on kaksivaiheinen, alkaen työidentiteetin alustamisesta jossa samaistumisen kautta syntyy henkilön omaehtoinen kiinnostus työuran suunnitteluun. Tämä vaihe on usein riittävä herättämään henkilön omatoimisuuden. Valinnaisena jatkona ohjattava täsmentää työidentiteettiään tekemällä kokonaisvaltaisen testin.

Identiteetin alustaminen

Uraohjausohjelman ensimmäinen vaihe on kriittisen tärkeä koska siinä henkilö alustaa itselleen työidentiteettiä. Ohjattava lähtee etsimään työidentiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Kuvitetut ja sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot on kuvattu niille luonteenomaisine toiminta- sekä ajattelutapoineen, osaamisineen, soveltuvuuksineen ja haasteineen eri oppi-, ammatti- ja tehtäväympäristöjä ajatellen. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaimmiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Maksuton työidentiteetin alustava vaihe kutsuu ohjattavan leikilliseen, mukaansa tempaavaan mutta myös paneutumista vaativaan harjoitukseen joka usein riittää käynnistämään omatoimisen urasuunnittelun, ks. alustamistehtävä.

Identiteetin täsmentäminen

Toisena ja valinnaisena vaiheena ohjattavat täsmentävät alustamaansa työidentiteettiä täyttämällä standardoidun, yhteensä 224 kysymystä sisältävän ja rekrytoinnissa laajalti käytetyn testin (WOPI; 2010). Testi tuottaa laajasti validoidut mitat kaikista 20:stä työn osaajahahmoista. Kun ensimmäinen eli työidentiteetin alustamisen vaihe kattaa vain valitut kärkihahmot, testaamisvaihe tuottaa kaikki osaajahahmot käsittävän profiilin laajentaen merkittävästi tarkastelukulmaa. Testin pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilön eniten, mitkä vähiten suosimia rikastaen näin kuvaa työidentiteetistä. Oman sisäisen osaamisprofiilinsa ohella testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.

Identiteettiprofiilien vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun alustamisvaiheessa itse valittua ja täsmentämisvaiheen testin tuottamaa identiteettiprofiilia verrataan toisiinsa. Pääosin ne tapaavat käydä yksiin vahvistaen itse valittujen ydinosaamisten oikeaan osumista, validiteettia. Tietoa mahdollisesti lisäävä alue koskee ei-valituksi tulleita mutta testin tärkeinä osoittamia osaajahahmoja. Kun omavalinnat ja testin osoittamat osaajahahmot eivät käy yksiin, seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää, ehkä piilossakin olevaa tietoa. Esimerkiksi itse valituissa osaajien profiileissa esiintyy usein sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita pyritäänkin kontrolloimaan jo persoonallisuustestien rakentamisen vaiheessa. Standardoidut testit voivat myöskin tuoda esiin piileviä osaamisia, joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Profiilien vertailu kirvoittaa itsessään ihmisten mieliä, yksi erikoinen havainto on paikoin tapahtuva ensimmäisen vaiheen valintojen puolustaminen suhteessa testituloksiin joka edesauttaa ohjattavan itseymmärrystä.

Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Ohjattavat voivat myös perehtyä ”Osaajan pelikirjaan”, joka kattaa syvemmin ja laajemmin osaajahahmojen kehityshaasteet sekä myös suhteita lähikäsitteisiin kuten tiimirooleihin, selviytymis- ja oppimistyyleihin, organisaatioiden kulttuuriin, jne. Työn osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen herättää ohjattavassa eloisan ja odottamattomiakin nurkkia valaisevan silmäilyn, joka edelleen täsmentää ohjattavan työidentiteetiteettiä ja osaamisia. Seuraavassa esitellään lyhyesti tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä täsmennyksiä.

Poliisi

Sosiaalisen toivottavuuteen liittyen, nuoremman poliisihenkilön hahmovalinnat olivat kuin poliisiammatin esitteistä. Toiminnassa hänen ensimmäinen valintansa "Toiminnan johtaja" heijastaa jämäkkää toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Toinen valinta "Viestijä" heijastaa ulospäinsuuntautuvaa, avointa sosiaalista vuorovaikutustyyliä. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa hänen ensimmäinen valinta, "Käytännöllisen kuvan katselija" heijastaa konkreettisten aistihavaintojen tekemistä. Hänen toinen valinta "Analyyttinen ajattelija" heijastaa rationaalisIa, järkiperäisiä ongelmien ratkaisumalleja. Niinpä hänen työidentiteettinsä osuu yhteen siihen mitä voitaisiin odottaa poliisiammattilaiselta.

Testin tulokset vahvistivat hänen toiminnallisen osaamisen identiteettiään "Toiminnan johtajan" yltäessä korkeimpaan pistearvoon. Mutta, toiseksi korkeimman pistearvon saavuttikin "Muiden neuvoja", jota voi pitää jopa hänen alunperin valitsemaa "Viestijää" tärkeämpänä ominaisuutena poliisin tehtävissä. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa testitulokset loivat sen sijaan hyvin vastakkaista kuvaa itse valittuihin osaajahahmoihin nähden. Korkein pistearvo osui "Ideantuottajaan", joka viittaa siihen että hän lähestyy ongelmanratkaisua hakemalla uudenlaisia, ennennäkemättömiä ideoita (vastakohtana faktoille). Testin toiseksi korkein pistearvo osui "Intuitiiviselle ajattelijalle" joka osoittaa vaistonvaraisia, tunnevaikutteisia sekä luovia ongelmanratkaisumalleja (vastakohtana rationaalisille, järkiperäisille ratkaisuille). Yhteenvetona, ohjattava osoitti suunnittelussa ja ongelmanratkaisussaan vahvasti luovia elementtejä, joita voikin olla haasteellista toteuttaa poliisin menettelysidonnaisessa perustyössä.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Ohjattava samaistui "Laadun tavoittelijaksi" heijastaen pikkutarkkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja aikaa käyttävää toimintatyyliä. Hän arveli perfektionistista asennoitumistaan tärkeimmäksi syyksi uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys toki on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein työuupumuksen syntyyn, tilannetekijöiden ohella.

Mutta hänen pistearvonsa "Laadun tavoittelijuudessa" ylsi vain viitenormin keskitasoon poissulkien hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin korkeaa pistearvoa "Muiden kuuntelijuudessa", saavuttaen tason jossa henkilö luopuu omista eduistaan täyttääkseen muiden (oletettuja) tarpeita. Viitenormienkin mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä korkean tai korkeamman pistearvon "Muiden kuuntelijana". Kyselemätön toisten kuuntelu ja heidän tarpeidensa täyttämiseen vihkiytyminen voikin olla todellinen syy uupumisoireille. Kyselemätön samaistuminen potilaan kärsimyksiin ei ole harvinaista hoiva-alan ammattilaisilla eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan identiteetissään tietoinen. Hän toimii pienen organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä joissa vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Ohjattava ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä.

Työidentiteettinsä alustamisvaiheessa huomiotta jäänyt "Monitahoisen kuvan katselu" ilmaantui täsmentämisvaiheen korkeana testipistearvona joka tarkoittaa että ohjattava tapaa hahmottaa asioita korkealla abstraktiotasolla. "Käytännöllisen kuvan katselijan" vastakohtana ohjattava hahmottaa asioita kontekstoimalla, hakemalla asioille laajaa ja syvällistä kuvaa. Niinpä päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta ohjattava toki toteuttaisi laajaa hahmottamistaan paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen sekä policy-tason suunnittelun parissa. Hahmottamistapaansa koskeva tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi pidempiaikaisen kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen akateemisen tutkintonsa päälle.

Lopuksi

Vaikka ensimmäinen, kriittinen identiteetin alustamisvaihe näyttää usein olevan riittävä omatoimisuuden heräämiseen, jäsentämisvaiheessa suoritettu testaus ja profiilivertailu perehtyneen kouluttajan toimesta tuottaa voimakkaan sysäyksen omatoimiseen uran ja osaamisen suunnitteluun. Parin sadan jo toimitetun ammattihenkilön uraohjauksen lisäksi Tallinnan yliopisto on alkanut tarjota ohjelmaa osana opiskelijapalveluja.